Gemini 2.0 –Oikeasti hyödyllinen vai turhaa hypetystä?

Miksi Gemini 2.0:n pitäisi kiinnostaa?

Tekoälystä puhutaan nykyään kaikkialla – eikä mikään ihme, kun isot nimet kuten Google julkaisevat uusia malleja tasaiseen tahtiin. Helmikuussa Google toi ulos Gemini 2.0 -malliston, jota se hehkutti “kaikkien aikojen parhaaksi”. Mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Onko kyseessä läpimurto vai vain uusi kierros hypeä? Tässä blogissa tulee tiivistys siitä, mitä julkaistiin, mitä siitä pitäisi ajatella ja miksi tämän kaltaisista uutisista kannattaa olla perillä – vaikkei olisi tekoälyguru tai koodaaja.

Pääset tästä katsomaan googlen oman blogin aiheesta.

Oletko jo kokeillut Googlen Geminiä?

Mitä Google siis julkaisi?

Kun Google julistaa julkaisseensa “kaikkien aikojen parhaat tekoälymallit”, kannattaa pysähtyä katsomaan, mitä sieltä oikeasti tuli ulos – ja miettiä voiko näistä malleista olla sulle hyötyä.

Gemini 2.0-julkaisussa Google esitteli kolme uutta tekoälymallia: Flash 2.0, Pro 2.0 (kokeellinen) ja Flash-Lite. Kaikki mallit lupaavat olla nopeampia, älykkäämpiä ja joustavampia kuin aiemmat versiot – mutta niiden käyttötarkoitukset eroavat toisistaan selvästi.

‍Flash 2.0 on se malli, jota Google kuvaa “työjuhdaksi”. Se on nopea, tehokas ja suunniteltu isoihin, toistuviin tehtäviin – esimerkiksi viestien tiivistämiseen, tietojen jäsentelyyn tai kevyisiin asiakaspalvelutehtäviin.

‍Pro 2.0 on julkaisuista kunnianhimoisin. Se on suunnattu monimutkaisiin tehtäviin, kuten koodin generointiin, isojen aineistojen analysointiin ja pitkien kyselyiden käsittelyyn. Malli tukee jopa 2 miljoonan tokenin konteksti-ikkunaa, mikä tarkoittaa suomenkielellä valtavaa kykyä ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Lisäksi se pystyy hyödyntämään työkaluja, kuten Google-hakuja ja koodin suoritusta, mikä tekee siitä erityisen kiinnostavan kehittäjille – ainakin teoriassa.

‍Flash-Lite puolestaan on kevyempi ja kustannustehokkaampi malli, mutta ei mikään turha halpisversio. Google kertoo sen päihittävän aiemmat 1.5-sukupolven mallit useilla mittareilla. Se on suunniteltu nopeaan, yksinkertaiseen käyttöön, jossa ei tarvita kaikkea mahdollista älyä – mutta halutaan silti hyvät tulokset nopeasti.

Kaikki kolme mallia tukevat multimodaalisuutta eli osaavat käsitellä tekstiä ja kuvia samanaikaisesti. Tulevaisuudessa mukaan on tulossa myös ääni- ja videopohjaisia toimintoja. Alla Benchmark-taulukko, josta näkyy miten uudet mallit eroavat toisiinsa sekä vanhoihin malleihin.

Kauniita lukuja vai konkreettista hyötyä?

Kuka näitä voi käyttää ja paljonko se maksaa?

Vaikka Google mainostaa Gemini-malleja näyttävästi, niiden käyttöönotto ei ole ihan plug & play. Suurin osa malleista on suunnattu kehittäjille, jotka hyödyntävät niitä Google AI Studiossa tai Vertex AI:ssa. Tavallinen käyttäjä pääsee käsiksi osaan toiminnoista Gemini-sovelluksen kautta, mutta esimerkiksi Pro 2.0 ja Flash-Lite vaativat vähintään maksullisen tason käyttöoikeuden.

‍Flash 2.0 on laajimmin saatavilla ja löytyy myös ilmaisversioina Gemini-sovelluksessa.
‍
Pro 2.0 on rajattu maksaville Gemini Advanced -tilaajille ja kehittäjille.
‍
Flash-Lite on saatavilla kehittäjille Google AI Studion maksullisella tasolla, ja se on suunniteltu tilanteisiin, joissa halutaan pitää kustannukset mahdollisimman alhaisina – esimerkiksi luoda tuhansia kuvatekstejä pienellä budjetilla.

Hinnoittelu itsessään ei ole kovin läpinäkyvä, paitsi Flash 2.0 -mallille, jonka kehittäjäkäytön hinnat on julkaistu selkeämmin (kuva ohessa). Flash 2.0 on saatavilla sekä ilmaisena versiona Gemini-sovelluksessa että maksullisena kehittäjäalustoilla.

Mutta miksi sitä voi käyttää ilmaiseksi selaimessa? Koska Gemini-sovelluksessa Google tarjoaa siitä rajoitetun version veloituksetta. Ilmaisversiossa voi hyödyntää Flash 2.0:n perustoimintoja, mutta maksullinen käyttö on tarpeen, jos sitä haluaa integroida omiin järjestelmiin tai käyttää suuria määriä dataa kehittäjäalustoilla.

👉 Voit käydä kokeilemassa Geminin Flash 2.0 mallia täältä: https://gemini.google.com/app

Vaikuttaako tämä tavallisen firman arkeen?

Voi vaikuttaa –mutta riippuu täysin siitä, mitä on hakemassa. Esimerkiksi Flash 2.0-mallia voi käyttää helposti suoraan selaimessa Gemini-sovelluksen kautta, ja sillä onnistuvat heti monet sisällöntuotannon tai tiedon tiivistämisen kaltaiset tehtävät.

Muut mallit on julkaistu nimenomaan kehittäjäalustoille, kuten Google AI Studioon ja Vertex AI:hin. Nämä ovat ympäristöjä, joissa kehittäjät rakentavat omia sovelluksia tai palveluita tekoälyn päälle. Esimerkiksi: tekoäly voisi tuottaa automaattisesti vastauksia asiakaspalveluun – mutta ensin pitää rakentaa rajapinta, joka yhdistää asiakaspalvelujärjestelmän ja tekoälymallin toisiinsa.

Jos tällaista liitäntää tai valmista ratkaisua ei ole, malli jää helposti irralliseksi työkaluksi, jota voi kokeilla selaimessa – mutta jota ei saa oikeasti osaksi omaa tekemistä.

Hyöty syntyy vasta, kun tekoäly istuu arjen prosesseihin ja sitä oikeasti käytetään. Muuten se jää helposti vain yhdeksi selainikkunaksi lisää.

Hypeä vai aitoa hyötyä?

Tekoäly kehittyy jatkuvasti, sehän me jo tiedettiin, mutta suurin kysymys on aina sama: mikä muuttuu loppukäyttäjän näkökulmasta? Flash 2.0 on ehdottomasti nopea ja toimii hyvin sisällöntuotantotehtävissä, mutta se ei ole radikaalisti erilainen kuin muut nykyiset kielimallit. Pro 2.0 puolestaan lupaa olevan erityisen vahva koodauksessa ja monimutkaisissa tehtävissä, mutta koska se on vielä kokeellinen, sen todellisesta hyödystä ei ole vielä selkeää näyttöä.
‍
Googlen julkaisut ovat tunnetusti täynnä suuria lupauksia, eikä Gemini 2.0 ole poikkeus. Mallien kehutaan olevan nopeampia, älykkäämpiä ja tehokkaampia kuin koskaan aiemmin. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä – onko kyseessä oikea harppaus vai vain hienommilla luvuilla varustettu uusi versio?

Google myös painottaa, että Gemini 2.0 -mallit ovat turvallisempia ja tarkempia kuin koskaan aiemmin. Tämä tarkoittaa, että ne osaavat paremmin tunnistaa virheitä ja suodattaa epätoivottua sisältöä. Samalla on hyvä muistaa, että isot kielimallit eivät ole täydellisiä, ja esimerkiksi prompt injection-hyökkäykset ovat edelleen ratkaisematon haaste.

Lopulta kyse on siitä, löytyykö malleille käyttöä, jotka oikeasti tuovat lisäarvoa. Googlen omat testit kertovat yhden puolen tarinasta, mutta todellinen kysymys on, miten nämä mallit toimivat oikeassa käytössä, eri aloilla ja erilaisilla käyttäjillä. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, miten suuri vaikutus niillä on – mutta varmasti näemme lähikuukausina, millaisiin ratkaisuihin niitä oikeasti hyödynnetään.

Joka tapauksessa on selvää, että julkaisussa on mukana paljon hypeä – mutta Googlen numerot tuskin ovat täysin tuulesta temmattuja. Mallit näyttävät kehittyneen monella osa-alueella, ja niiden taustalla on valtava määrä tutkimusta ja resursseja. Hyötyjä voi siis aivan varmasti löytyä, jos tietää mitä tekee ja osaa valjastaa nämä työkalut oikeaan käyttöön.

Mitä luulet, olisiko näistä sinulle tarvetta?

Kannattaako tähän tarttua nyt?

Jos tarvitset kevyttä apua sisällöntuotantoon, ideointiin tai tiedon tiivistämiseen, Flash 2.0:n ilmaisversio Gemini-selaimessa on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen jo nyt. Täältä pääset kokeilemaan sitä: https://gemini.google.com/app

Sen sijaan jos haet isompaa automaatiota tai haluat liittää tekoälyä osaksi omia järjestelmiä, Gemini 2.0 -mallit voivat olla yksi vaihtoehto – mutta vaativat teknistä osaamista ja selkeän käyttötarkoituksen.

Kyse ei ole vielä mistään taikaratkaisusta, joka sopii kaikille, mutta potentiaalia löytyy. Hyöty riippuu täysin siitä, mihin tarkoitukseen malleja halutaan käyttää ja onko niille selkeä paikka omassa arjessa.